KATRINA – LAULU NAISESTA, TEKIJÖIDEN HAASTATTELU
Kun musikaali Katrina saa ensi-iltansa tammikuussa 2024, se on monen vuoden työn tulos. Prosessin varrella tapahtuvien onnellisten sattumien ja rohkeiden päätösten merkitystä ei pidä aliarvioida. Katrina on sekä monologi että musikaali, ja samalla hyvä esimerkki siitä, miten ohjaaja ja Lilla Teaternin taiteellinen johtaja Jakob Höglund työstää esityksiään.
”Katrina on pitkäaikainen haave, aina siitä, kun lähes kymmenen vuotta sitten ohjasin Myrskyluodon Maijan sekä suomeksi että ruotsiksi. Se oli tarina, jonka ideaa en oikein ymmärtänyt ennen kuin ohjasin sen, ja muistan yllättyneeni miten voimakkaasti yleisö reagoi tarinaan. Kun tulin Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2019, toin mukanani ajatuksen tehdä intiimimmän version Maijasta. Samoihin aikoihin julkaistiin uusi painos Sally Salmisen romaanista Katrina. Ulla Donnerin hieno kansikuva koukutti minut, luin kirjan ja ymmärsin nopeasti, että tässä on juuri se monologi, jota olin miettinyt”, Höglund kertoo.
Salmisen romaani, joka ensipainos julkaistiin ruotsiksi vuonna 1936, on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomenruotsalaisista kirjoista. Katrina oli kansainvälinen menestys, ja päähenkilöstä tuli vahvan, rohkean ja itsepäisen modernin naisen symboli, joka tekee kaikkensa perheensä puolesta. Sisukas nainen uhraa kehonsa ja mielensä voittaakseen esteet, jotka kohtalo asettaa. Hän on oman uskomattoman innostavan tarinansa keskipiste.
”Katrinassa Salminen käsittelee oman aikamme yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten feminismiä ja luokkataistelua tosi mielenkiintoisella tavalla, ja tiesin heti, kenet halusin näytelmän käsikirjoittajaksi”, Höglund sanoo.
”MITEN TÄMÄ TEHDÄÄN?”
Aiemman teatteriprojektin kautta Höglund oli tavannut nuoren ja lahjakkaan Kaisa Lundánin ja pyysi nyt häntä käsikirjoittamaan Katrinan näyttämölle.
”Muistan hyvin, kun aloin työstää käsikirjoitusta. Olin siskoni luona Tukholmassa ja hänen puolivuotias tyttärensä repi ja pureskeli kirjaa. Nyt, muutamaa vuotta myöhemmin, kirja on täynnä muistiinpanoja ja joitain sivuja puuttuu. Kansi on ryppyinen kahvista ja kannessa on yhä jälkiä vauvan ensimmäisistä maitohampaista”, Lundán kertoo. Hän oli vaikuttunut Salmisen rehellisestä ja todentuntuisesta kerronnasta.
”Ensimmäisellä lukukerralla sekä innostuin että kauhistuin. Sally Salmisen yksityiskohtia täynnä olevan, melkein sinfonisen kirjoitustyylin adaptointi tuntui aluksi valtavalta työltä, johon olin aivan liian nuori. Mitä minä tiesin äitiydestä, köyhyydestä tai elämästä saaristossa? Mutta Katrina oli vasta 23-vuotias purjehtiessaan Ahvenanmaalle, Sally Salminen kolmisenkymmentä kun kirja julkaistiin, ja itse olin jossain siinä välissä. Ehkä tämä tästä sittenkin?”
Hieman samanlaiset tunteet valtasivat myös muusikko Aili Järvelän, kun hän vastasi Höglundin puheluun eräänä iltapäivänä huonekaluliikkeessä.
”Käänteentekevät hetket jäävät mieleen. En ollut koskaan aiemmin säveltänyt musikaalia, mutta se on pitkään ollut haaveissa. Siispä olin tästä luottamuksenosoituksesta todella innoissani”, Järvelä kertoo.
”Katriinan tarina on inspiroiva, olkoonkin ettei kyseessä ole mikään ryysyistä rikkauksiin -tyyppinen tuhkimotarina, vaan melkeinpä päinvastoin. Ihailen Katriinan periksiantamattomuutta ja lujuutta. Liikuttavaa hänessä on ikään kuin rivien välistä kumpuava rakkaus ja herkkyys, joka on jotenkin tosi tyypillistä meille suomalaisille. Kaisa Lundán on tehnyt dramaturgina erinomaista työtä ja onnistunut kiteyttämään kaiken tämän Katriinan rooliin.”
Järvelä eli pitkään työn parissa kellon ympäri. Kirjaimellisesti.
”Biisi-ideoita syntyi Kaisan kanssa pidettyjen antoisien lyriikkasessioiden pohjalta, ja musikaalin kokonaisuus ja kaari alkoi hahmottua. Tosin Kära Johan -biisin kertosäkeen melodian keksin poikkeuksellisesti unissani, ja se tuli käyttöön sellaisenaan. Loput aihiot ovat kyllä syntyneet ihan hereillä ollessa.”
Jos epäilyksiä oli, ne hävisivät, kun Järvelä esitteli joitakin uudelleen sävellettyjä kappaleita näytelmän työryhmälle joulukuussa 2022. Reaktiot vakuuttivat hänet siitä, että hän oli oikealla tiellä.
”Tuotannon koko, eli kolmen hengen yhtye ja yksi näyttelijä, asetti raamit omalle tekemiselle. Kappaleet on pidettävä aisoissa niin, että ne varmasti toimivat sellaisenaan ja tarvittaessa hyvinkin maltillisella instrumentaatiolla. Ja mikäli tarvetta ilmenee, sovituksia on mahdollista kasvattaa ja kappaleista voidaan tehdä tosi isojakin. Halusin tehdä Katrinan musiikista mahdollisimman käyttökelpoista. Olisi ihanaa, jos Katrinan musiikki lähtisi elämään omaa elämäänsä ja kappaleet löytäisivät tiensä myös musiikinharrastajien luo.”
Pääroolissa Katrinana näemme näyttelijän ja laulajan Emma Klingenbergin, ja näyttämöllä hänellä on seuranaan kolme näyttelevää muusikkoa – Järvelän lisäksi Ulriikka Heikinheimo ja Senni Valtonen.
”Onnistunut musikaali on osiensa summa, jossa kaikki elementit ovat harmoniassa ja tasapainossa keskenään. Jakobin muutamissa tuotannoissa mukana olleena, luotan hänen hallitsevan tämän kokonaisuuden myös Katrinassa.”
EREHTYVÄINEN SANKARITAR
Kun Kaisa Lundán luki Katriinan tarinan toistamiseen, hän tunsi, miten romaani avautui uudella, henkilökohtaisella tavalla. Ensimmäinen vaikutelma Katriinasta sankarittarena muuttui Katriinaksi ihmisenä.
”Katriinan päättäväisyys muistutti minua äitini päättäväisyydestä, tunnistin lapsuuteni maaseudun asukkaat ja surun, jonka olin itse kokenut pienenä. Huomasin, kuinka hellästi Salminen kohtelee Katrinaa, vaikka hän tekee useita virheitä: Katrina on inhimillinen, ja se sai minut tunnistamaan oman elämäni Katriinat”, hän kertoo.
”Salmisen yksityiskohtaiset kuvaukset olivat myös suuri apu”, Lundán kertoo. ”Hän todella vaivautuu kuvaamaan olosuhteita, kuinka riippuvainen köyhä nainen voi olla hyvästä sadosta tai omasta lehmästä. Romaani kuvaa Katrinan koko elämän, ja lopussa lukija tuntee eläneensä sen hänen rinnallaan. Tämän tunteen halusin myös tuoda näyttämölle.”
Katrina – laulu naisesta on yhteistyö Lilla Teaternin, Wasa Teaterin ja Åbo Svenska Teaterin välillä. Kolme luovaa laitosta, jotka Jakob Höglund tuntee hyvin.
”On upeaa päästä esittämään tämä hieman unohdettu suomenruotsalainen helmi kolmella johtavalla suomenruotsalaisella näyttämöllä. Sekä työryhmässä että itse tarinassa on yhtymäkohtia Pohjanmaalle ja Turun seudulle, ja olen ylpeä saadessani esitellä nämä uskomattoman lahjakkaat kotimaiset taiteilijat myös Helsingin ulkopuolella”.
JANNE STRANG